Monelle yrittajalle tulee eteen kysymys siita, miten yrityksesta kannattaa nostaa rahaa itselle - nostaisiko palkkaa vai osinkoa? Tama ei ole vain kaytannon kysymys, vaan siihen liittyy myos merkittavia verotuksellisia vaikutuksia. Palkan ja osingon verotus eroavat toisistaan huomattavasti, ja oikein optimoimalla yrittaja voi saastaa verokustannuksissa ja suunnitella tulovirtaansa taloudellisesti tehokkaammin. On hyva muistaa, etta verotuksen optimointi ei ole veronkiertoa vaan taitavaa suunnittelua, jolla pyritaan saamaan yrityksen varoista paras mahdollinen hyoty verotuksellisesti jarkevalla tavalla.
Tassa blogissa tarkastelemme, miten yrittaja voi optimoida palkan ja osingon suhteen eri tavoitteisiin perustuen. Lisaksi kasittelemme huojennettua osinkoa ja muita kaytannon vinkkeja verotuksen keventamiseksi.
Palkan ja osingon optimoinnin perusteet
Osakeyhtion omistajana yrityksesta rahaa voi nostaa kahdella tavalla: palkkana tai osinkona. Kumpaakin tuloa verotetaan eri tavoin, ja optimoinnin tavoite kannattaa aina suhteuttaa omiin tarpeisiin ja yrityksen taloudelliseen tilanteeseen. Alla esitellaan keskeisia verotuksen optimointistrategioita. Tarkein kysymys on, kuinka paljon rahaa tarvitset ja milla aikataululla. Tama maarittaa palkan ja osingon optimaalisen yhdistelman.
1. Tavoite: Tietty summa vuodessa kateen
Usein yrittajalla on selkea vuosittainen rahantarve, esimerkiksi 100 000 euroa. Tama tavoite ohjaa verotuksen optimointia siten, etta haetaan verotuksellisesti tehokasta tapaa saada kyseinen summa. Talloin palkkaa ja osinkoa kannattaa suunnitella siten, etta kokonaisveroprosentti pysyy mahdollisimman matalana, mutta saavutetaan silti tarvittava tulovirta.
2. Tavoite: Progressiivisen verotuksen pitaminen hallinnassa
Jos yrittajan tavoitteena on, ettei mistaan eurosta tulisi maksaa yli tietyn prosentimaaran, esimerkiksi 30 % veroa, palkka ja osinko kannattaa optimoida siten, etta progressiivisen verotuksen nousu jaa mahdollisimman vahaiseksi. Tama tarkoittaa usein, etta veron alle jaavia tuloja nostetaan tiettyyn pisteeseen asti, jonka jalkeen voi olla jarkevampaa odottaa tulevia verovuoden alkamisia tai jakaa osinkoja pidemmalle ajalle.
3. Tavoite: Pitkan aikavalin verotuksen minimointi
Monet yrittajat tahtaavat verotuksellisesti kevyempaan lopputulokseen pitkalla aikavälilla, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden paahan. Tallainen optimointi vaatii usein tarkkaa ennakointia ja analyysia, jossa arvioidaan yrityksen tulosta ja nettovarallisuutta seka mahdollisia riskeja, kuten verotusjarjestelman mahdollisia muutoksia. Tassa voi auttaa osaavan verosuunnittelijan tai kirjanpitajan konsultointi.
4. Tavoite: Rahat ulos yrityksesta mahdollisimman nopeasti
Jos yrittaja haluaa maksimoida varojen ulosoton nopeasti, esimerkiksi yrityksen alasajon vuoksi, strategia on lahella ensimmaisen tavoitteen mukaista optiota. Tassa voi tulla kyseeseen esimerkiksi holdingyhtion perustaminen, jonka kautta voi jatkaa varojen jakamista usean vuoden ajan ja nain vahentaa yhden vuoden suuria veroseuraamuksia.
Huojennettu osinko - yrittajan tarkea veroetu
Huojennettu osinko on yksi yrittajan verotuksellisesti houkuttelevimmista keinoista nostaa varoja, silla se on edullisin tapa. Mikali yrityksen nettovarallisuus riittaa, osingon verotus voi olla erittain kevyt: jopa vain 7,5 %. Huojennettua osinkoa voi nostaa 8 % yrityksen osakkeiden matemaattisesta arvosta, ja tata kannattaa hyodyntaa, mikali verotuksellinen tilanne sen sallii. Tallainen osinko on yrittajan kannalta kustannustehokasta ja mahdollistaa varojen noston yrityksesta kevyemmin kuin palkan muodossa.
Progressiivisen verotuksen huomiointi
Verotus kannattaa aina suunnitella progressiivisen verotuksen nakokulmasta. Progressiivinen verotus tuo haasteita erityisesti silloin, kun yrittajan palkkatulot nousevat korkeiksi ja veroprosentti sen mukana. Suomessa ansiotulojen verotus nousee jyrkasti korkeammilla tulotasoilla: esimerkiksi yli 85 800 euron vuosituloilla veroprosentti on jo 44 %. Siksi palkan ja osingon optimoinnissa on syyta ottaa huomioon progressiivinen verotus ja sen mukanaan tuomat verovahennysmahdollisuudet, kuten ansiotulo- ja tyotulovahennys.
Yrityksen verotus ja verotettava tulos
Yhtion tuloveroaste, eli yhteisoveroprosentti, on 20 %. Tama vero vahennetaan yrityksen tuloksesta ennen osinkojen tai palkan maksamista. Yrityksen maksama palkka on verotuksessa vahennyskelponen kulu, mutta osinko ei ole - osingoista maksetaan vero taysimaaraisena tuloksesta, josta yhteisvero on jo vahennetty. Tama palkkaan ja osinkoon liittyva ero vaikuttaa merkittavasti verosuunnitteluun, silla se tekee palkasta verotuksellisesti edullisemman vaihtoehdon yritykselle.
Palkan ja osingon optimoinnin kaytannon esimerkkeja
Verotuksessa on otettava huomioon useita muuttujia, joiden tasapainottaminen vaatii huolellista suunnittelua. Huojennettu osinko verotetaan kevyemmin kuin ansiotulo-osinko, mutta palkanmaksussa on omat veroetunsa, kuten mahdollisuus vahentaa tyoelake- ja tyottomyysvakuutusmaksut.
Osingon verotus alle ja yli 150 000 euron
Huojennetun osingon veroaste nousee merkittavasti, kun jaettava osinko ylittaa 150 000 euroa: taman rajan ylittava osuus verotetaan 85-prosenttisesti paaomatulona, mika tekee siita huomattavasti kalliimman. Siksi osinkojen nostamisen suunnittelu on tarkeaa - kannattaa harkita, olisiko verotuksellisesti jarkevampaa jakaa osinkoa useamman vuoden aikana optimaalisen verokohtelun saavuttamiseksi.
Ansiotulo-osinko
Jos yrityksen nettovarallisuus on vahainen tai osinkoa jaetaan yli huojennetun osingon rajan, osa osingoista verotetaan ansiotuloina. Ansiotulo-osingosta 75 % verotetaan kuten palkkatulo, mika tekee siita verotuksellisesti kalliimpaa kuin huojennettu osinko. Lisaksi ansiotulo-osinko ei ole yrityksen verotuksessa vahennyskelponen.
Muita keinoja nostaa varoja verotehokkaasti
Palkkojen ja osinkojen lisaksi yrittaja voi hyodyntaa muita verotuksellisesti edullisia keinoja nostaa varoja yrityksesta. Naita ovat esimerkiksi verovapaat paivarahat, kilometrikorvaukset ja luontoisedut. Nama tavat ovat edullisia verotuksellisesti, mikali niiden todellinen arvo ylittaa niihin kohdistuvan verorasituksen. Myos perheenjäsenille maksetut palkat voivat tarjota keinoja ja mahdollisuuksia verosuunnittelussa, kunhan kyseessa on todellinen tyopanos.
Pitkan aikavalin riskit verotuksen optimoinnissa
Verotuksen optimointiin liittyy etenkin pitkalla aikavälilla aina tiettyjä riskeja, kuten saantelymuutoksia. Poliittiset paatokset voivat muuttaa verotusjarjestelmaa, jolloin nykyinen optimointistrategia saattaa menettaa tehoaan. Siksi verosuunnittelussa on hyva ottaa huomioon mahdolliset regulaatiomuutokset, jotta valitut strategiat kestavat aikaa ja tukevat yritystä myos jatkossa. Lisaksi spekulaatioriski liittyy siihen, etta tulevaisuuden ennusteet eivat aina toteudu odotetusti, mika voi tehda pitkan aikavalin optimoinnista haastavaa.
Yhteenveto
Yrittajan kannattaa panostaa palkan ja osingon verotuksen optimointiin, silla huolellisella suunnittelulla voi saavuttaa merkittavia saastoja. Huojennettu osinko on tarkea huomioida, samoin kuin progressiivinen verotus ja vahennysmahdollisuudet. Pitkan aikavalin optimointi sisaltaa riskeja, mutta huolellisella suunnittelulla voi vahentaa verorasitusta merkittavasti ja hyodyntaa varoja siten, etta ne tukevat yrityksen ja yrittajan taloudellisia paamaaria.